{"id":2015,"date":"2019-01-23T14:45:29","date_gmt":"2019-01-23T12:45:29","guid":{"rendered":"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/?p=2015"},"modified":"2019-01-23T15:42:20","modified_gmt":"2019-01-23T13:42:20","slug":"tiikerikissa-il-gattopardo-1962","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/2019\/01\/23\/tiikerikissa-il-gattopardo-1962\/","title":{"rendered":"Tiikerikissa (Il Gattopardo, 1962)"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri1-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2049\" width=\"247\" height=\"350\" srcset=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri1-1.jpg 494w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri1-1-282x400.jpg 282w\" sizes=\"auto, (max-width: 247px) 85vw, 247px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Benedict Anderson julkaisi 1983 nationalismin synty\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan  &#8221;Kuvitellut yhteis\u00f6t&#8221;. H\u00e4nen mukaansa kansallisvaltio on yhteis\u00f6, jonka  j\u00e4senet eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n tasolla voi tuntea toisiaan tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4  toisistaan mit\u00e4\u00e4n oleellista. Kansallistunne on siksi pohjimmiltaan  kuvitelma, jonka yhteys tosiel\u00e4m\u00e4\u00e4n on et\u00e4inen ja vieraantunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Luchino Viscontin vuonna 1963 ohjaama &#8221;Tiikerikissa&#8221; on kuvaus kuvitteellisen yhteis\u00f6n syntymisest\u00e4: Italian niemimaa  yhdistyy kansallisvaltioksi vuonna 1860. Tapahtumat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhden  sisilialaisen aatelisperheen kautta. Perheen p\u00e4\u00e4mies, Salinasin ruhtinas (Burt Lancaster) on elokuvan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, tiikerikissaksi kutsuttu  patriarkka.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri2-1024x727.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2017\" width=\"256\" height=\"182\" srcset=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri2-1024x727.jpg 1024w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri2-400x284.jpg 400w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri2-768x545.jpg 768w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri2-1200x852.jpg 1200w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/tiikeri2.jpg 1500w\" sizes=\"auto, (max-width: 256px) 85vw, 256px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Nationalistisen historiankirjoituksen mukaan Italian  yhdistyminen oli kansallinen vallankumous, ja kansakunnan toiveiden  t\u00e4yttymys.&nbsp; Viscontin elokuvassa uuden valtoin synty tapahtuu  opportunistisen saalistuksen kautta. Henkil\u00f6kohtaiset edut ovat  t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin tosiasiallinen yhteiskunnallisten olojen muutos. &#8221;Kaiken on muututtava jotta mik\u00e4\u00e4n ei muuttuisi&#8221;, sanoo ruhtinaan veljenpoika  (Alain Delon), ja liittyy kapinallisiin. Taisteluja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n, ja ihmisi\u00e4  kuolee. V\u00e4kivalta on sek\u00e4 fyysist\u00e4 ett\u00e4 henkist\u00e4. Pinnan alla kaiken  toiminnan oikeutus on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kyseenalainen.<\/p>\n\n\n\n<p>Salinasin ruhtinas j\u00e4tt\u00e4ytyy syrj\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on kiinnittynyt edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan ja  katselee tapahtumia sivullisena. &nbsp;H\u00e4n osallistuu roolinsa  mukaisesti ja noudattaa tilanteen vaatimuksia, mutta h\u00e4nen  yksin\u00e4isyytens\u00e4 ja vieraantumisensa kanssaihmisist\u00e4 vain syvenee.<\/p>\n\n\n\n<p>Luchino Viscontille ruhtinaan hahmo oli mahdollisuus luoda omakuva. H\u00e4n  polveutui kuuluisasta aatelissuvusta, jonka juuret ulottuvat aina  renessanssiin asti. Italian valtion sata vuotta on lyhyt aika Viscontien n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen. Voi olettaa ett\u00e4 my\u00f6s Luchino Visconti tunsi omaa aikaansa kohtaan samanlaista vierautta kuin Salinasin ruhtinas. Heid\u00e4n  molempien identiteetti rakentui toisille arvoille kuin kansallisvaltion  tavoittelema ihanne.<\/p>\n\n\n\n<p>Oireellisesti elokuvan loppu tuntuu ehe\u00e4lt\u00e4  ja t\u00e4ysipainoiselta vasta useamman katselukerran j\u00e4lkeen, kun katsojan  oma el\u00e4m\u00e4nkokemus on karttunut riitt\u00e4v\u00e4sti. Palatessaan tanssiaisista  aamun sarastaessa ruhtinas polvistuu p\u00f6lyiselle kadulle &#8211; ja rukoilee  yksin\u00e4ist\u00e4 t\u00e4hte\u00e4 ottamaan h\u00e4net pois.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Benedict Anderson julkaisi 1983 nationalismin synty\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kirjan &#8221;Kuvitellut yhteis\u00f6t&#8221;. H\u00e4nen mukaansa kansallisvaltio on yhteis\u00f6, jonka j\u00e4senet eiv\u00e4t mill\u00e4\u00e4n tasolla voi tuntea toisiaan tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 toisistaan mit\u00e4\u00e4n oleellista. Kansallistunne on siksi pohjimmiltaan kuvitelma, jonka yhteys tosiel\u00e4m\u00e4\u00e4n on et\u00e4inen ja vieraantunut. Luchino Viscontin vuonna 1963 ohjaama &#8221;Tiikerikissa&#8221; on kuvaus kuvitteellisen yhteis\u00f6n syntymisest\u00e4: Italian niemimaa yhdistyy &hellip; <a href=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/2019\/01\/23\/tiikerikissa-il-gattopardo-1962\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Tiikerikissa (Il Gattopardo, 1962)&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[],"class_list":["post-2015","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuva-arvostelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2015","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2015"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2015\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2050,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2015\/revisions\/2050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2015"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2015"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2015"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}