{"id":1996,"date":"2019-01-23T14:34:26","date_gmt":"2019-01-23T12:34:26","guid":{"rendered":"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/?p=1996"},"modified":"2019-01-23T14:34:26","modified_gmt":"2019-01-23T12:34:26","slug":"peter-weir-master-and-commander-far-side-of-the-world-2003","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/2019\/01\/23\/peter-weir-master-and-commander-far-side-of-the-world-2003\/","title":{"rendered":"Peter Weir : Master and Commander \u2013 Far side of the world (2003)"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"640\" height=\"266\" src=\"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1997\" srcset=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir1.jpg 640w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir1-400x166.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 709px) 85vw, (max-width: 909px) 67vw, (max-width: 984px) 61vw, (max-width: 1362px) 45vw, 600px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Historiaa k\u00e4sittelev\u00e4t elokuvat ovat nostalgisia; ne her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t katsojassa  kaipuun menneisyyteen, tai siihen kuvitteelliseen, ei-koskaan-olemassa-olleeseen menneisyyteen, joka kuitenkin koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi,  jostain n\u00e4k\u00f6kulmasta. Peter Weirin <strong>Master and Commander<\/strong> voisi olla juuri sellainen elokuva \u2013 v\u00e4rik\u00e4s meriseikkailu, joka vie  katsojan toiseen aikaan ja paikkaan, ja tuo suolaisen meren roiskeet  huulille.<\/p>\n\n\n\n<p>Elokuvan tapahtumat on sijoitettu Napoleonin sotien  aikaan, aikaan jolloin Kuninkaallinen laivasto k\u00e4vi sotaa maailman  kaikilla merill\u00e4 kaappareita vastaan. Fregatti Surprise l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n  tuhoamaan ranskalainen kaappari Acheron, joka onkin vaarallinen  vastustaja. Elokuvan kerronta keskittyy Surprisen kannelle ja kannen  alle, miehist\u00f6n ja upseerien kamppailuun aavan, loputtoman valtameren  saartamana, vihollisen vaaniessa horisontin takana.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Yksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Master and Commanderin<\/strong> aiheena on siis menneisyys, mutta menneisyys \u2013 sellaisena kuin se  kerran oli \u2013 on tavoittamattomissa. On mahdotonta uskottavasti kuvitella eletty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, kun se kerran on menetetty. Historiallisten elokuvien  todellisena aiheena on nykyaika puettuna menneisyyden kaapuun \u2013  &nbsp;harmillisen usein tarinat supistuvat fantasiaksi maailmasta, jossa maskuliinisuus on ep\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ehdotonta, ja tunteetonta. Jos sanat  voivat luoda todellisuutta, ne voivat my\u00f6s luoda meille menneisyyden,  vaarallisen, jos emme ole varuillamme. Parhaimmillaan historiallinen  elokuva tarjoaa tilaisuuden k\u00e4sitell\u00e4 moderneja ongelmia vakavasti.  Katsotaanpa mit\u00e4 <strong>Master and Commader<\/strong> tarjoaa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kaksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen johtolanka on elokuvan lis\u00e4nimi: \u201d<strong>Far side of the world<\/strong>\u201d.  Se toimii kuin satujen \u201dolipa kerran\u201d \u2013 viritt\u00e4\u00e4 katsojan odottamaan  jotain poikkeavaa. Syvemm\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4 se sijoittaa katsojan aikaan ja paikkaan; tapahtumia seurataan \u201dt\u00e4\u00e4lt\u00e4\u201d, arkitodellisuudesta, kun  taas Surprise on \u201dsiell\u00e4\u201d, vieraassa todellisuudessa, maailman  \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 reunalla, l\u00e4hell\u00e4 kaiken olevaisen rajaa. Py\u00f6re\u00e4ll\u00e4  maapallolla on se omituinen piirre, ett\u00e4 toisella puolen palloa on aina  paikka, jossa alkupisteest\u00e4 piirretyt suorat linjat j\u00e4lleen kohtaavat ja jossa olemisen sf\u00e4\u00e4ri kuroutuu umpeen, paikka jossa todellisuus  p\u00e4\u00e4ttyy, ja sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 elokuva tapahtuu. Syvimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n <strong>Master and Commander<\/strong> on siis eksistentiaalinen elokuva.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"376\" height=\"380\" src=\"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1998\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><strong>Kolme<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toinen johtolanka Peter Weirin elokuvan syvyyteen on merikadetti <strong>Hollomin<\/strong> (Lee Ingelby). H\u00e4nen kohtalonaan on tulla sys\u00e4tyksi aluksen sosiaalisen yhteis\u00f6n ulkopuolelle, ja siten todellisuutta hallitsevan rajan yli.  Hetken ep\u00e4r\u00f6inti leimaa h\u00e4net ep\u00e4onnea tuovaksi joonakseksi, mieheksi,  joka saattaa miehist\u00f6n vaaraan.<\/p>\n\n\n\n<p>Puisessa sota-aluksessa kaikki  ovat jatkuvasti tarkkailun, muiden katseiden alla. Ristiriidat ja  ep\u00e4luulot ovat vaarallisia. Jokaisen kuntoisuutta arvioidaan, ja jos ei  t\u00e4yt\u00e4 \u201dmittoja\u201d, joutuu syrj\u00e4\u00e4n. Maskuliiniset yhteis\u00f6t erist\u00e4v\u00e4t  \u00e4\u00e4riolosuhteissa keskuudestaan j\u00e4senet, joita voidaan pit\u00e4\u00e4 heikkoina ja yhteis\u00f6n selviytymist\u00e4 vaarantavina. T\u00e4m\u00e4 sinet\u00f6i <strong>Hollomin<\/strong> kohtalon.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"736\" height=\"308\" src=\"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1999\" srcset=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir3.jpg 736w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir3-400x167.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 709px) 85vw, (max-width: 909px) 67vw, (max-width: 984px) 61vw, (max-width: 1362px) 45vw, 600px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><strong>Nelj\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toinen miehist\u00f6n j\u00e4sen, jonka olemassa olo koettelee rajoja, on aluksen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri <strong>Stephen Maturin <\/strong>(Paul Bettany). H\u00e4nen l\u00e4\u00e4ketieteelliset taitonsa ovat miehist\u00f6lle  korvaamattomia. Siksi h\u00e4nt\u00e4 arvostetaan ja h\u00e4nen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n  sotalaivan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 siedet\u00e4\u00e4n. Pohjimmiltaan h\u00e4n ei kuitenkaan sovi  vallitsevaan askeettiseen j\u00e4rjestykseen. Tohtorin luonnontieteellinen  osaaminen avartaa h\u00e4nen n\u00e4k\u00f6kulmansa el\u00e4m\u00e4\u00e4n laajemmaksi kuin muun  miehist\u00f6n, tai upseerien. Tohtorin maailma ei umpioidu sotalaivan  partaiden sis\u00e4puolelle. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 h\u00e4n h\u00e4iritsee, ja jopa  kyseenalaistaa sotaak\u00e4yv\u00e4n aluksen tarkoituksen. Tohtorin l\u00e4sn\u00e4olo  vihjaa siihen, ett\u00e4 oppressiivisesta todellisuudesta saattaa olla tie  ulos, jokin muukin kuin ainutkertaisen el\u00e4m\u00e4n uhraaminen \u201dfor King and  Country!\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka elokuvan kuluessa ristiriita ei ratkea, ja  tohtori j\u00e4\u00e4 edelleen riippuvaiseksi sotalaivan todellisuudesta, h\u00e4n on  kuitenkin niin l\u00e4hell\u00e4 yhteis\u00f6n sietokyvyn rajaa, ett\u00e4 omat ampuvat  h\u00e4nt\u00e4 vahingossa, n\u00e4enn\u00e4isesti kerronnan tasolla  mets\u00e4stysonnettomuudessa. <strong>Maturin<\/strong> selvi\u00e4\u00e4  haavoittumisestaan, oman taitonsa varassa, mutta t\u00e4m\u00e4 kerronnan k\u00e4\u00e4nne  osoittaa, ett\u00e4 rajojen venytt\u00e4minen on vaarallista jopa sivistyneille,  taitaville ja osaaville.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Viisi \u2013 matkalla ruumispussiin!<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Joten historiallisen seikkailun sijasta, <strong>Master and Commander<\/strong> tuntuukin k\u00e4sittelev\u00e4n olemisen reunaehtoja. Fregatti Surprise toimii  kuin metafora maskuliinisesta el\u00e4m\u00e4nkokemuksesta, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt, ja hyvin osuva sellainen.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"211\" src=\"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir4.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2000\" srcset=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir4.jpg 500w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir4-400x169.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 85vw, 500px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Sotalaivan todellisuus, p\u00e4ivitt\u00e4isen rutiinin toistuessa muuttumattomana,  tyhjent\u00e4\u00e4 aluksen miehist\u00f6n yksil\u00f6llisyyden \u2013 aluksen partaiden sis\u00e4puolella he ovat osa koneistoa, joka toteuttaa v\u00e4kivaltaisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n miehist\u00f6n yksil\u00f6llisist\u00e4 toiveista piittaamatta. Miehist\u00f6st\u00e4 tulee viime k\u00e4dess\u00e4 yhteist\u00e4 materiaa aluksen kanssa, yhteisen kohtalon  alaisia, tykinkuulien revitt\u00e4viss\u00e4 kuin mik\u00e4 tahansa aluksen kiinte\u00e4  osa, joka kulutetaan loppuun. Mik\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimys, mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen voitto ei tuo miehist\u00f6lle vapautusta sin\u00e4ns\u00e4, vaan koneiston osina heid\u00e4n on  toistettava sama suorite yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan. Ulosp\u00e4\u00e4syn tarjoaa  vain kuolema \u2013 se hetki, kun heid\u00e4n oma henkil\u00f6kohtainen el\u00e4misen  sf\u00e4\u00e4rins\u00e4 kuroutuu umpeen ruumispussissa, jonka viimeinen pistos tehd\u00e4\u00e4n nen\u00e4n l\u00e4vitse \u2013 jotta ei haudattaisi meren syvyyteen el\u00e4v\u00e4\u00e4 ruumista.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 tyydyttym\u00e4t\u00f6n tarve, mist\u00e4\u00e4n saavutuksesta t\u00e4yttym\u00e4t\u00f6n n\u00e4lk\u00e4 on meid\u00e4n  ajallemme luonteenomaista, huippu-urheilu tulee mieleen ensimm\u00e4isen\u00e4.  Ehk\u00e4 meilt\u00e4 on kadonnut jokin kyll\u00e4isyyden piste, jonka puute tekee  el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4 ja onttoa. Modernissa maailmassa ei voi olla ja toimia  olematta osa koneistoa, ja koneisto ei piittaa meid\u00e4n  onnellisuudestamme. (En voi olla pohtimatta merikadetti Hollomin nime\u00e4:  vaihtamalla yksi kirjain nimest\u00e4 tulee Hollow \u2013 tyhj\u00e4, ontto)<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Master and Commander on vahva, ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elokuva.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kuusi <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>On tietysti katsojan oma valinta, miettiik\u00f6 h\u00e4n <strong>Master and Commanderin<\/strong> kerronnan poimuja vai ei. Silti tuo syv\u00e4rakenne muokkaa kokemusta  elokuvasta. Se on kuin maalauksen tumma tausta \u2013 jonkun Rembrandtin tai  Caravaggion \u2013 josta niukasti valaistut henkil\u00f6hahmot tulevat esiin  syv\u00e4st\u00e4 pimeydest\u00e4. <strong>Master and Commanderin<\/strong> pimeydess\u00e4  asuu suru miehen yksioikoisesta roolista maailmassa, suru siit\u00e4 ett\u00e4  syvimm\u00e4t tuntemuksemme ilmenev\u00e4t tuhona ja kuolemana, ett\u00e4 miehen el\u00e4m\u00e4  on koneiston m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se kuroutuu tykkikannelle toteuttamaan  jonkun muun, minulle vieraan, asettamia tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"671\" src=\"https:\/\/satakirjastot.tapahtumat.pori.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir5-1024x671.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2001\" srcset=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir5-1024x671.jpg 1024w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir5-400x262.jpg 400w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir5-768x503.jpg 768w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir5-1200x786.jpg 1200w, https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/weir5.jpg 1527w\" sizes=\"auto, (max-width: 709px) 85vw, (max-width: 909px) 67vw, (max-width: 1362px) 62vw, 840px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kummallista; Peter Weirin on ohjannut 1970-luvulta l\u00e4htien sarjan huomattavia elokuvia, joiden maailma on samassa linjassa <strong>Master and Commanderin<\/strong> kanssa, kukin omalla tavallaan: <strong>Huviretki hirttopaikalle<\/strong> (1975), <strong>Gallipoli<\/strong> (1981), <strong>Rakkaus<\/strong> <strong>veitsenter\u00e4ll\u00e4<\/strong> (Year of living dangerously, 1982), <strong>Todistaja<\/strong> (1985), <strong>Kuolleiden<\/strong> <strong>runoilijoiden<\/strong> <strong>seura<\/strong> (1989), <strong>Truman<\/strong> <strong>show<\/strong> (1998). H\u00e4nen elokuvissaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina olevan kyse metafysiikasta \u2013  tarinat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jotain joka antaa niille totaalisen rajallisuuden  tuntua, ik\u00e4\u00e4n kuin jokin raja olisi l\u00e4sn\u00e4, ja sen ylitt\u00e4minen on  mahdotonta, ja se mahdottomuus on kohtalokasta. Kuin oltaisiin  hapettomassa kuplassa ja vasta juuri hetki sitten tultu tietoisiksi  siit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ps. <strong>Master and Commanderin<\/strong> ainoa ongelma taitaa olla p\u00e4\u00e4osan esitt\u00e4j\u00e4 Russell Crowe; ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4n ei olisi ollenkaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt rooliaan t\u00e4ss\u00e4 elokuvassa, ett\u00e4 h\u00e4nen on  seist\u00e4v\u00e4 tummaa taustaa vasten niukassa valossa, eleett\u00f6m\u00e4sti kuin  roomalainen kenturio alttaritaulussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Historiaa k\u00e4sittelev\u00e4t elokuvat ovat nostalgisia; ne her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t katsojassa kaipuun menneisyyteen, tai siihen kuvitteelliseen, ei-koskaan-olemassa-olleeseen menneisyyteen, joka kuitenkin koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi, jostain n\u00e4k\u00f6kulmasta. Peter Weirin Master and Commander voisi olla juuri sellainen elokuva \u2013 v\u00e4rik\u00e4s meriseikkailu, joka vie katsojan toiseen aikaan ja paikkaan, ja tuo suolaisen meren roiskeet huulille. Elokuvan tapahtumat on sijoitettu Napoleonin sotien aikaan, aikaan &hellip; <a href=\"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/2019\/01\/23\/peter-weir-master-and-commander-far-side-of-the-world-2003\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Peter Weir : Master and Commander \u2013 Far side of the world (2003)&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[36],"tags":[],"class_list":["post-1996","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elokuva-arvostelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1996","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1996"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1996\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2002,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1996\/revisions\/2002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tapahtumat.satakirjastot.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}