Häpeilemättä paras kirja tähän mennessä, minkä olen lukenut. Kirja on Tuija Lehtisen käsialaa ja rakastan suuresti Lehtisen nuortenomaista puhekielistä kirjoitustyyliä. Kirjan päähenkilönä on lukioikäinen 16-vuotias Marru, jonka kuvioihin ilmestyy Marrun isä 15 vuoden poissaolon jälkeen. Marru lähtee isänsä kanssa kesäksi yhteiselle reissulle ja haluaa tutustua isäänsä, mutta Marrun harmiksi isä ei olekaan sellainen kuin Marru kuvitteli. He jumittuvat saksalaiseen lomakylään heidän autonsa tehtyä tenän. Voi tylsyys! Marrun ja isän lomareissulla sattuu ja tapahtuu, kun Marru tapaa sattumalta suomalaisen Nikon ja heidän välilleen kehkeytyy lomaromanssi. Mitä tapahtuu sitten, kun on aika palata kotiin?
Kirja on vuodelta 1986, mutta kirjasta ei äkkiseltään ymmärtäisi, että kirjan tapahtumatkin sijoittuvat 80-luvulle kolikkopuhelimineen päivineen. Lehtinen on kirjoittanut osuvasti nuoren naisen aikuistumisesta kommervenkkeineen ja ongelmineen. Tästä teoksesta tuli kertaheitolla uusi lempparini!